Kielenkannat auki

Pieni ja reipas potilas kävi aamulla kielijänteen leikkauksessa, ja aloitti päivänsä Terveystalolla tarjoillulla jätskiaamiaisella. Jäätelöllä on jatkettu kotonakin, ihan lääkärin määräyksestä :D
Myös smoothiekone on laulanut pitkin päivää, puolijäisillä mansikoilla saa smoothiesta ihanan viileää herkkua.

Ihan superreipas lapsi tänään lääkärissä olikin, meillä oli niin kiva kokemus edellisestä lääkärivisiitistä Terveystalolla, että poika lähti oikein mielellään lääkärille, eikä suotta saanut toimenpiteen jälkeen hienoa reippausdiplomia ;)

Nyt sitten jumppaillaan kieltä kaikenmoisilla hassuilla harjoituksilla, ja opetellaan käyttämään kieltä, joka on tähän asti ollut vaan suun pohjalla. Eiköhän sieltä kohta ala useampi kirjainkin taipumaan suussa, ja muutkin kuin äiti alkavat ymmärtää pienen puhetta. Koitapas nimittäin itse laittaa kieli suun pohjalle, niin ettei sitä voi liikuttaa juurikaan kuin alahuulelle, ja sano vaikkapa kirjasto, tai ihan vaan R, S, L…

Ihan mahtavaa, että nyt on kieli operoitu, mutta muutama mutka tähänkin vaan tarvittiin.
Jokin aika sitten kirjoittelinkin hammaslääkärireissusta, kun käytiin näyttämässä Veikon kireää kielijännettä. Tuo käyntihän oli ihan kamala, hammaslääkäri olisi ilman puudutusta leikannut saksilla kielen alla menevän jänteen poikki, jos vaan olisin pitänyt itkevän ja pyristelevän lapsen väkisin paikoillaan yhdessä hoitajan kanssa…

Silloin kun pari kuukautta sitten huomasin, että kielijänne on tosi kireä, eikä lapsi saa kieltä kunnolla suusta ulos, soitin neuvolaan ja pyysin aikaa neuvolalääkärille. Neuvolassa eivät kuitenkaan oikein tienneet mihin asian kanssa kuuluisi mennä, mutta muistelivat, että joku olisi käynyt vastaavan vaivan kanssa hammaslääkärillä, ja neuvoivat sitten varmaan ajan sinne, enkä saanut sitä haluamaani neuvolalääkäriaikaa.

Hammaslääkärikäynnin jälkeen päätin vielä kysyä miten onnistuisi yksityisellä lääkäriasemalla, ja kuulin, että nämä toimenpiteet kyllä yleensä tavataan tehdä leikkaussalissa kevyessä nukutuksessa… Poikkeuksellisesti voidaan tehdä myös ilman nukutusta puudutettuna, jos lapsi on yhteistyökykyinen!

Ensin varattiin aika korvalääkärille, jossa ystävällisesti lapselle puhuva lääkäri sai lapsen iloisesti näyttämään kieltään. Aivan toisenlainen kokemus, kuin hammaslääkäri joka ensimmäisenä veti käsin kielen lapsen suusta ulos… Kun korvalääkäri oli nähnyt kielen, todennut jänteen tosi kireäksi, ja suositteli kielijänteen leikkausta, kysyi lääkäri, halutaanko me, että leikkaus tehdään heillä, vai julkisella puolella? Meinasin tipahtaa tuolilta! Eihän meille missään vaiheessa, neuvolassa tai hammaslääkärissä, kerrottu, että asian voi hoitaa julkisella puolella sairaalassa.
Lääkäri olisi tehnyt lähetteen meidän omaan sairaalaan, josta poliklinikkakäynnin jälkeen oltaisiin saatu leikkausaika… Me ei kuitenkaan haluttu enää jäädä odottelemaan uusia aikoja, vaan varattiin aika yksityiselle.

Tuon käynnin jälkeen oli äitin vuoro avata kielenkannat! Ihan vaan vastaisuuden varalle, muiden samassa tilanteessa olevien puolesta, soitin neuvolaan ja opastin kuinka kielijänteitä oikein tavataan leikata! Toki ymmärrän, että asian voi hoitaa myös hammaslääkärissä, mutta kyllä vaihtoehdot pitäisi olla tiedossa neuvolassakin, kun melko yleisestä asiasta kuitenkin on kyse… Kaikki eivät välttämättä halua lapselleen niin kamalaa kokemusta, jossa usea ihminen joutuu väkisin pitämään lasta aloillaan, että hammalääkäri voi katkaista kielijänteen ilman puudutusta.
Tänäänkin kevyessä nukutuksessa suoritetussa leikkauksessa lääkäri oli todennut kielijänteen erittäin kireäksi ja paksuksi, ja leikkauskohtaan oli jouduttu laittamaan yksi ommel. Jo tämänkin takia valitsisin edelleen nukutuksen, että toimenpide saadaan tehtyä huolella!

Tänään on vietetty ihan ansaittua lekottelupäivää, rakenneltu palapelejä, liimailtu tarroja ja piirrelty, ja muiden leikkien ohella touhuttu uuden pandan kanssa, joka heräämössä odotteli pientä pandafania… ;)