MAXI GOES MINI, ELI HUH HELLETTÄ JA VÄHÄN SYYSVAATEFIILISTELYÄ

Huh hellettä! Tiedän, että loskassa tarpoessa kun räntää sataa vaakasuoraa päin naamaa, näitä helteitä on kova ikävä, mutta siitäkin huolimatta kaipaisin jo vähän viileämpiä kelejä.

Tai oikeastaan alan olla kyllästynyt tähän hellepukeutumiseen! Niin helppoa kuin se onkin, niin vaihtoehtoina tuntuu olevan hihatonta toppia ja hametta, ainoastaan ihmisten ilmoille lähtiessä saattaa mini vaihtua maxiin, muuten samoilla muutamilla vaatekappaleilla mennään.

Kun raskautta on jälkellä enää pari-kolme kuukautta, ja näitä helteitä väistämättäkin paljon vähemmän, ei ole järkeä enää satsata hellevarustukseen. Niinpä katsellaan vaatehuonetta uusin silmin ja tartutaan saksiin!

Alkukesästä Seppälän lastenosastolta bongattu mekko on taipunut hyvin myös kasvavaan masuun, mutta maximitta on mahan kasvaessa hivuttautunut pikkuhiljaa ylemmäs, eikä mekkoa ole oikein tullut pidettyä hassun helmanpituuden vuoksi. Tarvitaan siis sakset ja ompelukone ja ta-daa, kaapissa on uusi minimittainen hellemekko!

Saahan jo kuitenkin vähän fiilistellä syksyä…? Vaikka vaatehuoneeni tällä hetkellä koostuukin suurimmaksi osin harmaasta, valkoisesta ja tummansinisestä, kaipaan niiden muutamien pastellisten kesävärien jälkeen syksyisiä värejä.

En varmaan malta tässä vaiheessa enää hankkia montaakaan varsinaista mammavaatetta, mutta onneksi ihan normaaliltakin osastolta löytää raskausmasulle sopivia yläosia, joille on käyttöä myös raskauden jälkeen.

Mammafarkkuihin yhdistän venyvää trikoota, edestä auki olevia neuletakkeja ja piristän yksinkertaisia asuja muhkeilla huiveilla. Aurinkoinen ja sopivasti lämmin syksy, tule jo! (Ja kestä niin pitkään, kunnes ensimmäiset lumihiutaleet leijailevat maahan, skipataan se räntäosuus kokonaan, jookos!)