KUN ON IHAN YKSIN, EKAA KERTAA

Veikko on nyt kutakuinkin kaksi vuotta, yksitoista kuukautta ja yhden viikon ikäinen. Tuon saman kaksi vuotta, yksitoista kuukautta ja yhden viikon olen viettänyt ihanan lapseni kanssa olematta kertaakaan kokonaista päivää erossa, yöstä puhumattakaan.

Me ollaan melkein kaikki reissut tehty koko perhe yhdessä, ainoastaan muutamasti ollaan Veikon kanssa käyty kaksin mummin luona, ihan kuin viimme viikollakin. Silloin me jätettiin issee kotiin vauvan huonetta tapetoimaan ja tänä viikonloppuna oli puolestaan Veikon ja isseen vuoro lähteä kaksin reissuun mummaa katsomaan. Ekalle poikien yhteiselle reissulle ja minä jäin kotiin ekaa kertaa ihan yksin!

Arvatenkin mulla oli ikävä jo pelkästä ajatuksesta, ja perjantaiaamuna yksin jäätyäni sain nieleskellä kyyneleitä haikeudesta. Tiesin toki, että mun miehet pärjää, mutta outoa oli olla lähtemättä itse mukaan.

Mitä voi tehdä kun on ihan yksin? Ainakin voi tehdä lounaaksi salaatin, vain ja ainoastaan salaatin. (Ja kun tekee kerralla kaksi annosta, on päivällinenkin jo valmiina odottamassa…) Ellei olisi raskaana, voisi lähteä vaikka terassille, tai poksauttaa kuohuvan omalla kotiterassilla. Sen sijaan voi suunnitella syövänsä illalla sipsejä ja katsovansa Netflixistä Pretty Little Liarsin uusia jaksoja, sillä tämän hetken lempparia Breaking Badia katsotaan miehen kanssa yhdessä, eikä sitä voi katsoa kun on ihan yksin. Myöhemmin voi toki huomata, ettei jaksa lähteä kauppaan sipsien takia, eikä telkkariakaan tule avattua koko päivänä, sillä ajan voi käyttää myös rästitöitä tehden ja blogia päivittäen.

Ekaa kertaa kokonainen vuorokausi ihan yksin oli aika jännää, tosi outoa, vähän haikeaa, mutta toisaalta myös ihan mukavaakin. Enkä mä tietty ihan yksin ollut, vaan seuraa piti neljä innokasta terrieriä ja vauva masussa.

Mulla on ollut mielessä pitkä lista asioista, joita tekisin jos joskus jään viikonlopuksi yksin kotiin. Enkä saanut näistä kyllä tehtyä ainuttakaan! :D Sen sijaan olin eilen kampaajalla, ilman kiirettä mihinkään ja lakkasin kynnet…

Kun vihdoin eilen sain mieheni takaisin kotiin, tuumasi pienin reissaaja vähän järkyttyneenä, ”äiti, mitä sinä olet tehnyt tukallesi!”… Hetken päästä ihmettely jatkui, ”miksi sinulla on vaaleanpunaista kynsissä!”

Vielä nukkumaan mennessäkin lapsi pohti sängyssä, kuinka se suora tukka on paljon hienompi, ja miksi ihmeessä äiti on pyytänyt kampaajaa tekemään tuommoiset kiharat :D

Nyt me ollaan taas koko poppoo kasassa, mikä tuntuu mukavalle ja onneksi viikonloppuakin on vielä jäljellä! Saadaan tänään myös Veikon kovasti odottama vaari kylään, joten aikas huippu viikonloppu kaikenkaikkiaan, vaikka ikävää vähän pitikin välillä potea :)

Koskas teillä on lapsi (tai lapset) ollut ensimmäistä kertaa yökylässä ilman äitiä? 

Veikkaan, että monella varmasti paljon ennemmin kuin tuossa vajaan kolmen vuoden iässä… :D