3 VUOTIAS! JA MEIDÄN UUDET MINI RODINIT

Heti alkuun esittelyyn omat lempparini tämän syksyn Mini Rodineista! (Muistinpa myös, ettei ole tainnut Drop 1:stä bongattu painonnostajapaitakaan täällä blogin puolella vielä vilahtaa) Tuohon karhucollegeen ihastuin jo sneak peek kuvissa, ja aivan yhtä ihana, ellei ihanampikin se on livenä. Tilasin Veikolle MiniQ:sta tuon collegen sekä sen kaveriksi Mini Rodinin mustat basic leggarit, ja nyt vaan mietin onkohan ihan pakko tilata vielä vauvalle samaisesta karhusta jumppis… :D

Samaan tilaukseen otin myös toisen lempparini, i-h-a-n-a-n pingviinitoppatakin, siitä lisää postauksen lopussa.

Meidän pikkuinen, omien sanojensa mukaan iso poika, täytti kolme vuotta jo pari viikkoa sitten.

Tuolloin käytiin neuvolassa, jossa saatiin tuoreiksi mitoiksi 95,5cm ja 14,7kg. Aikas lähellä meni oma arvaukseni, sillä veikkailin pituuden huitelevan 95cm paikkeilla. 

Minkälainen kolmevuotias meillä asustaa? No ainakin…

Reipas ja rohkea, joka ei arastele mennä uusiin tilanteisiin.

Kova höpöttäjä, joka ei säästele Miksi-kysymyksiä…

Juuri ensimmäisen oman harrastuksensa aloittanut, pari kertaa on liikuntaleikkikoulua takana ja monta kertaa edessä.

Kova leikkijä, jonka suosikkeja on muovailu, satujen kuuntelu, Duploleikit, junarataleikit, kokkailuleikit (ja oikea kokkailu, eritoten leipominen) ja tietenkin ulkoleikit kavereiden kanssa.

Ahkera pyöräilijä, joka sai ensimmäisen polkupyörän kolmevuotissyntymäpäivälahjaksi ja jo viikon harjoittelun jälkeen pyöräili sujuvasti ilman apupyöriä! (Tällä hetkellä äiti saa pyöräillä omalla pyörällään vieressä, mikäli mielii pysyä vauhdissa mukana…)

Synttäreitä meillä juhlittiin muutamien sukulaisten ja kavereiden voimin ja tarjoiluiksi Veikko toivoi suklaakakkua (koska se on supersuosikin Pipsa Possun lempparia) ja niin äiti sai leipaista elämänsä ensimmäisen suklaakakun.

Synttäritohinoissa ei juuri kuvia muistettu ottaa, mutta suklaakakun lisäksi meillä tarjoiltiin makeana herkkuna pavlovaa, suolaisina hot dogeja ja coctailpiirakoita. Keksejä ja suolakaloja löytyi myös, mutta karkit päätin jättää vielä toistaiseksi synttärimenusta pois, kun niitä ei synttärisankari itse vielä keksinyt tarjolle toivoa ;)

Synttäreitään pikkusankari odotti kovasti ja oli ihanan ilahtunut jokaisesta saapuneesta vieraasta ja saamastaan paketista. Tällä kertaa juhlittiin vielä sopivan pienimuotoisesti, mutta ehkäpä jo ensi vuonna on syytä järjestää tälle isommalla sankarille kaverisynttärit erikseen ja kutsua sukulaiset sitten veljesten yhteissynttäreille.

Siinä missä viime talvena rakastuin Mini Rodinin pandaparkaan, kolahti tällä kertaa tämä keltainen pingviini yhtälailla!

Samanlaista käyttöä olen tällekin suunnitellut, eli toimittaa pääasiassa paremman kaupunkitakin virkaa, mutta koska takista löytyvät kaikki tärkeät ominaisuudet, pääsee se myös haalarin ohella ulkoiluvaatteeksi lumisille pakkaspäiville. Mustat toppahousut täytyy siis kaveriksi vielä löytää, ja muut asusteet tietty myös.

Rodinin tuplakoot aiheuttivat keväällä vähän harmia, sillä 92-98cm alkoi olla silloin jo liian sopiva, mutta 104-110cm oli ihan superjätti. Nyt tuo 104-110cm on kuitenkin ihan täydellinen koko, sopiva jo heti pidettäväksi, mutta kuitenkin sen verran reilu, että menee meillä tosi pitkään (lapsella pituutta nyt sen 95,5cm).

Onhan tuo takki aika sydän sydän sydän… vai mitäs sanotte?