NELJÄ KUUKAUTTA

Meillä on juhlittu taas tasakuukausia, kun viikonloppuna vauvalle tuli täyteen neljä kuukautta. 

Meidän pikkumurusta on kuoriutunut kova juttumies, joka tykkää kovasti höpötellä, eikä siihen aina tarvita edes juttuseuraa.

Ensimmäisten kuukausien äänetön kikattelu on muuttunut hauskaksi hörähtelyksi, ja vaatteiden, varsinkin paidan, riisuminen saa välillä aikaan vallatonta hekottelua. Joskus tuota maailman ihaninta naurua saa aikaan hellällä kylkien, kainaloiden ja kaulan kutittelulla, mutta välillä tuo huumorimies höräyttää naurun myös hassuille ilmeille.

Uusia taitojakin on opittu, tottakai. Jos vauva itse saisi kertoa, niin merkittävin uusista taidoista lienee kirkuminen. Jos jokin harmittaa, tylsistyttää tai muuten vaan on vähän huonosti, niin palvelua vaaditaan äänekkäästi kirkuen. 

Selällä ollessaan kääntyilee sujuvasti kyljille, mutta ei vielä mahalleen. Masulla makoilu on muutenkin vähän tylsää puuhaa, mitä meillä vasta harjoitellaan.

Jalat viuhtovat kovasti ja vauva liikkuu selällään maatessaan kellonviisarina ympyrää, mahallaan jalat koittavat pötkiä eteenpäin, ainoastaan masun alle jumiin jäävät kädet estävät oikeasti etenemästä. Sitten kun keksitään ottaa kädet mukaan, mennään eteenpäin ja kovaa!

Eilen vauvalla piti olla lääkärineuvola, mutta se peruuntui ja käytiin ihan vain terveydenhoitajalla mitat ottamassa. Lähes saman kokoisena isoveljensä kanssa syntynyt (vauva 3100g 47cm, Veikko 3070g 50cm) pikkumies on mennyt mitoissa reippaasti ohitse, mitat nyt 6550g ja 63,4cm kun isoveli samanikäisenä on ollut 6120g ja 62,2cm. Koska vauva kasvaa hyvin ja on muutenkin tyytyväinen, jatketaan täysimetyksellä edelleen. Olen kyllä siitä tosi iloinen, sillä se jos mikä on helppoa ja helpottaa meidän arkeakin, kun ei vielä tarvitse alkaa kokkailemaan vauvalle omia sapuskoja.

Pari viikkoa sitten me oltiin pikkuflunssassa koko porukka, ja vaikka vauva säästyikin kuumeelta, niin sitkeä nuha ja köhä iskivät perheen pienimpäänkin. (ihan paras vempain oli muuten pölynimuriin liitettävä niistäjä, aivan huippuvekotin!) Tuolloin ei tietty nukuttu ulkona päikkäreitä, ja rytmikin meni sen vuoksi vähän uusiksi. Nyt hiljallellaan aletaan palailemaan samaan tuttuun rytmiin mikä oli ennen flunssaa, eli aamulla hetken ollaan hereillä, sen jälkeen nukutaan monen tunnin päikkärit, loppupäivä ollaan valveilla ja torkutellaan vuorotellen, kukutaan yömyöhään ja hyvin nukutun yön jäljiltä uni jatkuu myöhään aamuun. Nyt on hyvä näin, mutta toki toivon, että jossain vaiheessa yöunirytmi kävisi yksiin isoveljen kanssa, ja meille vanhemmillekin jäisi illasta pieni hetki omaa aikaa.

Isoveli kuvaili tänään vauvaa sanoilla, vähän höpö, tyylikäs ja aika kiva. Ihan varmasti onkin kaikkea tuota, varsinkin tyylikäs, haha! Lisää isoveljen mietteitä vauvasta löytyy tästä postauksesta.

Ihania ja niin rakkaita, molemmat. ♡

Kuvissa vauvalla Name it body ja ihanan pehmoiset luomupuuvillaiset Baby’s Only neulepöksyt.

Pöksyt, kuten kuvissa näkyvä soittorasia on saatu ihanasta PikkuVanilja verkkokaupasta. Tuo suloinen hopeoitu Mamas&Papas soittorasia, jonka päällä istuu pieni nalle, sopii täydellisesti esimerkiksi kastelahjaksi! Ainakin meidän vauva lumoutuu kuuntelemaan soittorasian rauhallista musiikkia, silloin unohtuu kirkumiset hetkeksi aikaa, haha!