HURMAAVA KISSAKAHVILA PURNAUSKIS

kissakahvila tampere

Haluttiin tehdä eilen jotain kivaa koko perheen kanssa yhdessä ja mietittiin, mikä olisi sellainen paikka (jossain ihan lähellä), jossa ei olla vielä koskaan ennen käyty.

Koska mulla on kauhea ihan-mitä-vaan-kuume (koiria, kissoja, pupuja, vauvoja, ihan mitä vain siliteltävää ja sylissä pideltävää!), ehdotin, että lähdettäisiin testaamaan Kissakahvila Purnauskis.

Pupukahvilassa me ollaankin käyty useamman kerran, mutta aivan samoilta nurkilta löytyvä kissakahvila oli jäänyt meiltä käymättä kokonaan.

Melkein jo tunsin pehmoiset tassut käsissäni ja karhean kielen poskellani, enkä siinä innoissani hoksannut ollenkaan, että Kissakahvila Purnauskis on (ainakin viikonloppuisin) niin suosittu, että sinne kannattaisi tehdä pöytävaraus! Onneksemme lähes täydestä kahvilasta löytyi juuri meidän poppoolle sopiva kolonen, jossa ehdittäisiin istuskella noin 50 minuuttia, ennen kuin pöydän varanneet asiakkaat tulisivat kahvilaan.

50 minuuttia kuulostikin juuri sopivalle ajalle hörppiä kahvit, syödä jäätelöt ja rapsutella ihania kissoja, joista ensimmäinen tulikin meitä heti oven suuhun uteliaana tervehtimään.

Meidät opastettiin riisumaan kengät ja ulkovaatteet eteiseen ja samalla meille kerrottiin, että kahvilaan on viiden euron ”rapsuttelumaksu” jokaista asiakasta kohden. Oho, en ollut huomannutkaan tätä, kun automatkan aikana selailin kahvilan nettisivuja.

Ihanan tunnelmallisessa kahvilassa tuntui olevan suloisia kissoja joka puolella. Kahvilassa asustelee kahdeksan oikeaa kissaa, ja tämän lisäksi koko kahvila on sisustettu kaikenlaisella kissa-aiheisella rekvisiitalla. On kissapatsaita, -tauluja ja vaikka mitä. Vesikin kaadettiin laseihin kissanmuotoisesta pullosta (niistä samoista värikkäistä, joita mäkin 2000 luvun vaihteessa keräsin, heh).

Tilattiin kahvit ja muut herkut ja miehen ja esikoisen jäädessä pöydän ääreen istumaan, lähdettiin me kuopuksen kanssa pienelle kissakierrokselle kahvilaan. Osa kissoista loikoili tyytyväisen näköisinä omissa oloissaan, toiset taas tulivat rapsuteltaviksi ja leikitettäviksi. Yhdelle lapsi sai syöttää kissanraksuja ja erääseen pikkukissaan kuopus ihastui kovasti.

Aika ihanaa hörppiä kahvit tällaisessa pörröisessä seurassa!

kissakahvila
purnauskis kahvila
kissakahvila tampere

Vaikka monet asiat kissakahvilassa saivatkin mut kehräämään tyytyväisenä, täytyy silti pikkuisen maukua palvelun hitaudesta.

Henkilökunta oli kyllä tosi ystävällistä ja pikkuisessa kahvilassa hääräsi ainakin neljä työntekijää, mutta tästä huolimatta me odoteltiin kahveja, jäätelöannosta ja suklaakakun palaa 40 minuuttia. Mun mielestä se on aivan älyttömän pitkä aika, kun kyseessä ei kuitenkaan ollut ruoka-annokset, vaan KAHVIT, jäätelö ja kakunpala.

Pitkä odotusaika ei varmastikaan olisi harmittanut, jos meille oltaisiin heti aluksi kerrottu, että joudutaan odottamaan niin pitkään. Luulen, ettei moni muukaan ole tottunut siihen, että kahveja saa odotella yli puoli tuntia.

Mun mielestä olisi myös mukavaa, että kahvilan nettisivuilta löytyisi maininta tuosta pääsymaksusta, sillä se ei mun mielestä ole mitenkään pieni (esim. nelihenkiseltä perheeltä 20 euroa). Voihan olla, että tuo tieto sieltä löytyy, mutta ainakaan mun silmiin se ei osunut, vaikka jälkikäteenkin koitin katsella.

Mä tosin itse maksaisin kahvilan herkuista vaikka vähän enemmän, jos pääsymaksu olisi silloin pienempi. Näin kahvilassa varmasti tulisi käytä useamminkin! Pupukahvilassa onkin mun mielestä hauska systeemi, siellä on minimitilaussumma jokaista asiakasta kohden, eikä erillistä pääsymaksu pupuhuoneeseen veloiteta ollenkaan. Mutta jokaisessa kahvilassa on toki omat tapansa ja tämä ”rapsuttelumaksukin” on ihan Ok, kunhan sen vain etukäteen tietää. Eikä tuo rapsuttelumaksu varmasti muita asiakkaita haittaakaan, sen verran suosittu kahvila tuntui olevan.

Kaikesta huolimatta Kissakahvila Purnauskis oli mun mielestä aivan hurmaava, kuopus ihastui kovasti suloisiin kissoihin ja esikoinen syömäänsä suklaakakkuun. Lapset kyselivätkin jo kahvilassa, että tullaanhan tänne pian uudestaan, mutta 40 minuutin kahvin odotukseen tympiintynyt mies ei ainakaan luvannut lähteä meidän mukaan, heh.

Kahvilan idea on kyllä mun mielestä aivan huikea. Siis KISSAkahvila! Suosittelen siis kaikille, jotka pitävät eläimistä (mäkin olen koiraihminen, mutta silti kahvila ja sen kissat olivat mun mielestä IHANIA), ja kaikille, jotka kärsivät mun tavoin jostain koira-, pupu- tai vaikka kissakuumeesta. Ei tämä sitä kuumetta tietenkään poistanut, mutta mukavaa ensiapua tämä oli!

Aukioloajat ja muu info löytyy kahvilan nettisivuilta.

kissakahvila purnauskis
kissakahvila tampere
kissakahvila tampere
kissakahvila

Psst! Nappaa edellisestä postauksesta HUIKEA -40% LISÄALEKOODI naisten, lasten ja miesten ALEtuotteisiin!

Tykkäättekö tällaisista kahviloista, joissa pääsee silittelemään eläimiä?

KARMIVAN IHANA NETFLIX-VINKKI: YOU

Aika usein mun illat menee samaan tapaan. Ensin lasten iltapuuhat, -sadut ja -pusut ja kun lapset on saatu nukkumaan ja iltapalat siivottu keittiöstä pois, on aika katsoa jakso jotain lempparisarjaa Netflixistä. Olisi ihanaa tuijottaa useampikin jakso putkeen, mutta mulla on sääntönä katsoa vain yksi jakso illassa (mutta JOSKUS voin tästä lipsua ja katsoa toisenkin, heh), että aikaa jää myös lukemiselle ja NUKKUMISELLE!

Parasta on, kun löytyy joku kiva sarja johon voi koukuttua, niin sitten tietää aina jo valmiiksi, mitä iltaisin aikoo katsoa. Toisaalta joskus saattaa olla lamauttavaakin, jos tajuaa koukuttuneensa sarjaan, josta on tehty sata kautta, sillä mä en voi koskaan vaihtaa sarjaa, ennen kuin edellinen on katsottu loppuun! Vaikka sekin kyllä harmittaa, jos älyttömän hyvä sarja loppuukin yhden tai kahden kauden jälkeen, eikä heti keksi mitään uutta katsottavaa.

Yksi mun viime aikaisia lemppareita on ollut ihanan karmiva You.

Sarjan pääosassa on kirjakaupassa esimiehenä työskentelevä Joe Goldberg. Eräänä päivänä kirjakauppaan astelee nuori nainen, kirjailijaksi opiskeleva Beck, johon Joe iskee silmänsä.

Pari päätyy suhteeseen, ja Joe vaikuttaakin unelmapoikaystävältä. Aivan kuin pari olisi tuntenut toisensa aina. Tämä ei ole kuitenkaan sattumaa, vaan todellisuudessa Joe on hyytävä stalkkeri, joka vakoilee Beckin elämää paitsi naiselta varastamallaan kännykällä, jolla pääsee käsiksi reaaliaikaisesti Beckin yksityisiin viesteihin, myös sosiaalisen median kautta, hrrr…

Pakkomielteisesti Beckiin ihastunut Joe ei kaihda keinoja saadakseen naisen rakastumaan itseensä, eikä ruumiiltakaan vältytä.

Olen kyllä itse aika tarkka mitä somessa julkaisen ja mihin paikkoihin itseni tägään (ainakaan reaaliajassa), mutta piinaavan Joe-stalkkerin myötä mietin näitä kyllä entistäkin tarkemmin.

Tykkäsin ensimmäisestä kaudesta tosi paljon, toisesta vielä enemmän ja nyt vain toivon, että sarjaan saataisiin jatkoakin!

netflix you

Tällä kertaa en kuitenkaan jäänyt suremaan, kun sarjan vipa jakso oli katsottu, sillä mua odotti uusi kausi yhdestä kaikkien aikojen lempparisarjasta, joka on The Blacklist. Voi Elizabeth ja Red, miten olin kaivannutkaan seuraanne iltoihini!

Kurkkaa myös nämä:

3 X NETFLIX-SUOSIKKI

NETFLIX-VINKKI – OZARK

NETFLIX SUOSIKIT

NETFLIX-VINKKI: SURKEIDEN SATTUMUSTEN SARJA

NETFLIX-VINKKI PERHEEN PIENIMMILLE

HAUSKA INTERAKTIIVINEN NETFLIX-VINKKI LAPSILLE

Pst. Kurkkaa edellisestä postauksesta älytön alevinkki!!! (toppahaalareita 25 eurolla jne…)

Onko sulla joku lempparisarja, jota seuraat nyt?

TÄLLAINEN OLISI TÄYDELLINEN VUODEN EKA PÄIVÄ

perheblogi

Kas näin, nyt sitä sitten ollaan hypätty onnistuneesti uudelle vuosikymmenelle!

Jos voisin suunnitella sellaisen täydellisen päivän, jolla aloitettaisiin uusi vuosi ja vuosikymmen, menisi se jotenkin näin:

Aamulla nukuttaisiin aivan liian myöhään (koska niin myöhään ehtii nukkua ehkä kerran vuodessa), samalla kun lapset katselisivat (aivan liikaa) lastenohjelmia telkkarista.

Sitten venyttäisiin aamupalapöydässä piiiiitkääään, koska se on ihan parasta!

Sopivasti rentoilua (lounasaikaan syödyn) aamupalan jälkeen ja sen jälkeen voisi lähteä aurinkoiseen ja kirpakkaan talvisäähän retkeilemään (retkeily on ihanaa!).

Alkuun tietenkin kuunneltaisiin sitä koska-ollaan-perillä-jalkoihin-sattuu jupinaa, koska se vain kuuluu asiaan ja viisivuotiaan elämään. Oikeasti tietenkin olisi mukavaa ja matka etenisi hitaasti, koska jokainen sieni, keppi ja kaatunut puu tutkittaisiin huolella. Osa näistä (keppi) kerättäisiin tietenkin mukaan, vaikka se olisikin vähän liian iso ja hankala mukana raahattavaksi.

Sitten käristettäisiin makkaroita nuotiolla, paahdettaisiin vaahtokarkkeja (vähän liian monta, tietenkin) kuumiksi ja venyviksi. Höyryävät kaakaokupit käsissä ihmeteltäisiin miten metsässä ei ole juuri ollenkaan lunta ja järvikin on jäässä vain rannasta.

Lopuksi kuunneltaisiin sitä ei-lähdetä-vielä-en-ehtinyt-kiipeillä-vielä-noilla-kivillä jupinaa, koska sekin kuuluu asiaan. Oikeasti kyllä kaikille riittäisi jo kolmen tunnin ulkoilu ja punaiset posket (ja kylmät varpaat) ja metsästä kannattaisi lähteä pois valoisalla.

Kotona pelattaisiin yhdessä lautapeliä. Ensin ihan tavallisesti ja toinen kierros jotenkin jännästi kuopuksen eduksi (koska kuka nyt haluaisi hävitä kahdesti??).

Myöhemmin syötäisiin edelliseltä päivältä jäänyttä pastasalaattia, sillä voisiko parempaa aloitusta olla uudelle vuodelle, kuin välttyä kokkaamiselta, huh.

Illalla kuopuksen nukahdettua katsottaisiin katsottaisiin esikoisen toiveesta järjestyksessä seuraavana oleva Harry Potter elokuva. Syötäisiin sitten samalla sipsejä ja suklaata, koska päätös herkuttomammasta uudesta vuodesta ei tietenkään koske leffailtoja!

Aika kiva päivä, ja juuri sellainen meidän vuoden aloitus oli. Luulen, että tästä tulee loistava vuosi!

perheblogi

perheblogi
perheblogi
perheblogi
perheblogi
perheblogi
perheblogi

Mukavaa vuoden ekaa viikkoa!