SURKEIDEN (POLKUPYÖRÄ)SATTUMUSTEN SARJA

lasten maastopyörä

Mulla oli tuossa alkusyksystä todellinen surkeiden sattumusten sarja. Moni asia meni pieleen, sähläsin ja sähelsin kaikenlaista. Ja aivan onnettoman huono tuuri oli polkupyörien kanssa!

Kun eräänä syksyisenä päivänä peruutin autoa pois autokatoksesta, tunsin miten jotain jäi renkaan alle. Se ei tuntunut pienelle muoviselle hiekkalaatikkolapiolle, jollaisia olin joskus moukaroinut säpäleiksi autonrenkaalla, vaan se oli jotain isompaa. Aargh!

Lähdin katsomaan mikä tuo kookkaan tuntuinen uhri oli ja näin surukseni esikoiseni polkupyörän, jonka sarvien yli olin juuri ajanut. Pyörä oli ollut kaatuneena autokatokseen siten, että sarvet olivat olleet auton etu- ja takarenkaiden välissä. Niinpä sitten peruuttaessani sarvet jäivät auton alle, jonka painoa ne eivät selvästikään kestäneet.

Onneksemme (tai epäonneksemme) saimme lapselle lainaan naapurista polkupyörän koulumatkoja varten. Seuraavina päivinä koulumatkat taittuivat lainapyörällä, aina siihen asti, kunnes koitti se perjantai, jolloin meidän oli tarkoitus lähteä ostamaan uutta pyörää. Ja juuri sinä päivänä lapsi soitti koulusta, että oli kaatunut tuolla lainapyörällä, eikä sen takarengas liikkunut nyt ollenkaan! AAARGH!

Siinä missä meidän oli ollut tarkoitus lähteä ostamaan uutta pyörää, hyppäsinkin auton kyytiin ja lähdin hakemaan lasta ja naapurin rikkinäistä lainapyörää kotiin. Mies tutki pyörää ja sai sen onneksemme (tai niin luultiin) kuntoon! Huh! Huokaistiin helpotuksesta ja lähdettiin polkupyöräkauppaan.

Pari tuntia myöhemmin palattiin kotiin mukanamme polkupyörä, josta lapsi oli aivan älyttömän onnellinen. Oli perjantai, eikä lapsi olisi malttanut odottaa, että viikonloppu on ohi ja maanantaina saisi ajaa uudella pyörällä kouluun. Päivät matelivat ja maanantai koitti vihdoin. Ja tiedättekös mitä? En muistanut YHTÄÄN, mihin olin laittanut polkupyörän lukon, kun sitä naapurin hajonnutta pyörää haettiin koululta!

Niinpä pienen itkuntirautuksen jälkeen suuresti pettynyt lapsi sai painaa leukansa rintaan ja laahustaa jalkaisin kouluun. Ei uutta pyörää voinut ajaa koululle ja jättää pihaan lukitsematta.

Eikä se naapurin lainapyöräkään ollut tullut kerrasta kuntoon. Mies katsoi ja korjaili sitä vielä pari kertaa uudelleenkin, kunnes kiikutti polkupyörän korjaamolle.

maastopyörä lapselle

Lopulta kaikki oli hyvin. Koululainen sai uuden polkupyörän, joka ostettiin mummin kanssa lapselle syntymäpäivälahjaksi. Lukko löytyi ja on pysynyt siitä lähtien tallessa. Naapurin lainapyöräkin palasi korjaamolta ehjänä takaisin, eikä ole (ainakaan tietääkseni) sen koommin enää reistaillut.

Ehkä tuosta surkeiden sattumusten sarjasta oli jotain hyötyäkin! Samalla, kun googlailtiin millainen polkupyörä olisi lapselle hyvä, iski meihin kaikkiin ihan hirmuinen (maasto)pyöräkuume! Olen pitkään haaveillut jostain koko perheen yhteisestä liikuntaharrastuksesta ja ehkäpä tässä voisi olla sellainen. Maastopyörät alla voitaisiin yhdessä suhailla pitkin maita ja mantuja.

Samalla tuli myös huomattua, että polkupyörissä on aivan hirmuisesti eroa. Yksi asia, johon erityisesti kiinnitettiin huomiota, on pyörän keveys. Raskaalla pyörällä on luonnollisesti raskas polkea ja pyörien painoissa on suuria eroja. Kevyellä pyörällä pääsee lujempaakin!

Aluksi mua hirvitti ajatus siitä, ettei lapsen uudessa polkupyörässä olisi ollenkaan jalkajarrua, mutta kaikki pyörät, jotka muuten täyttivät kaikki meidän kriteerit, olivat vain käsijarrulla varusteltuja. Mutta turhaan huolehdin tuosta, sillä lapsi oppi kyllä heti käyttämään käsijarruja, eikä mitään vaaratilanteita ole tullut siitä, ettei pyörässä ole jalkajarrua.

Hyvä pyörä on innostanut lasta liikkumaan muutenkin, kuin vain koulumatkoja. Lapsi on uudesta ketterästä ja hyvin kulkevasta pyörästä innostuneena ehtinyt osallistumaan syksyn aikana lapsille tarkoitetuille maastopyörälenkeille ja yksiin kisoihinkin. Tältä vuodelta lenkit ja kisat ovat jo ohitse, mutta ensi keväänä varmasti nämä touhut jatkuvat taas!

Ps. Täytyy vielä vinkata tuosta kypärästä, sillä se on lähes kokonaan heijastava! Aivan huikea juttu, sillä heijastimia ja valoja ei varmasti syksyn pimeydessä voi koskaan olla liikaa. Se oli mun mielestä niin loistava (kirjaimellisesti…), että tilasin samanlaisen myös kuopukselle!

lasten maastopyöräily

Kivaa viikkoa!

VAALEANPUNAISTA MOTIVAATIOTA LIIKUNTAAN!

ellos ulkoiluvaatteet

Kaupallinen yhteistyö: Ellos

Olen varmasti ihan jokainen kevät päättänyt aloittaa lenkkeilyn, ja aina lopputulos on tismalleen sama, kuin edellisinäkin vuosina: Alkuinnostuksen jälkeen lenkkikamppeet jäävät naulakkoon pölyttymään, eikä lenkkipoluilla pinkominen kiinnosta tippaakaan. Höh.

Mulla on varmasti jotenkin epänormaalin huono kunto, mutta jo muutamat hölkkäaskeleet saavat mut puuskuttamaan ja voimaan huonosti, enkä todellakaan koe mitään liikunnan tuomaa hyvää oloa. Toisaalta askel kyllä rullaa kepeämmin lenkki toisensa jälkeen ja kunto nousee kohisten, mutta jostain syystä se into kuitenkin sitten lopahtaa.

Lämpöisästi porottava kevätaurinko on saanut kuitenkin taas lenkkeilypuuhat mun mieleen, mutta ajattelin tällä kertaa unohtaa juoksentelupuuhat ja ottaa viikkoihini muutaman reippaan ja sykettä nostavan kävelylenkin. Kuulostaa kyllä aika mummolle, mutta jospa kävelylenkeillä saisin liikunnan pysyväksi ja ympärivuotiseksi osaksi omaa arkeani.

No niin. Sitten vaan täytyy vielä miettiä mitkä jutut mua motivoi ja milloin olisi paras liikkua.

Kaivoinkin jo oman personal trainerini laatikosta esiin, sillä ihan hassua, mutta mua motivoi tosi paljon aktiivisuusrannekkeeseen kilahtelevat numerot. On jotenkin ihanaa, kun on asettanut itselleen tietyn tavoitteen ja saa sitten harpottua kävelylenkeillä tavoitteensa täyteen. Joskus ajattelin, että 10 000 askelta olisi sopiva tavoite, ja sitä se mulle kyllä onkin ihan normi arkeen, mutta näille kävelylenkkipäiville olen laittanut tavoitteeksi 15 000 askelta, joka ainakaan mulla ei tule täyteen itsestään, vaan tuon tavoitteen täyttääkseni mun todellakin täytyy käydä vähän pidemmällä kävelylenkillä.

Mua motivoi myös kivat ja nätit vaatteet, joten tilasin Ellokselta uudet ja ihanat lenkkeilykamppeet. Olen kotona melkein aina leggareissa, joten kaipasin sellaisia housuja, jotka voi kiskaista helposti siihen leggingsien päälle. Nämä mustat housut* oli juuri sellaiset. Housut on mukavan ohutta ja joustavaa matskua, mutta ei onneksi kuitenkaan kovin kahisevaa. Nämä ovat varmasti mukavat ihan kesälläkin, jolloin ohuilla housuilla tarkenee pelkästäänkin.

Tilasin myös suloisen vaaleanpunaisen lyhyen takin* ja sen alle tummansinisen fleecevuorisen collegehupparin*. Mulla on vastaava Áhkkàn takki myös pidemmän mallisena ja tykkään siitäkin aivan hirmuisesti! Niinpä en voinut vastustaa, kun huomasin, että tätä takkia on nyt myös lyhyenä, joka käy kivasti justiin vaikka kävelylenkeille. Ohut kevättakki menee jo nyt ulkoilussa, kun alle pukee lämpöisen hupparin. Myöhemmin keväällä takkia voi sitten pitää sellaisenaan ja hupparia puolestaan viileinä kesäpäivinä. Tuota hupparia muuten on myös vaaleanpunaisena, ja meinasin eka tilata sen, kunnes ajattelin, etten aivan yhtenä vaahtokarkkina viitsi lenkkipolkuja tallustaa, joten päädyin sitten siniseen.

Nämä vaatteet ovat tällä hetkellä Elloksella alessa!

Niin ja mitoituksesta vielä sen verran, että nämä on kaikki tosi reilua mitoitusta, joten kahden koon välillä pohdittaessa kannattaa ottaa se pienempi koko.

ellos takki

ellos takki

ellos ulkoilu

Hankalinta mulle on ollut löytää se aika, jolloin niitä jalkojaan ehtisi liikuttaa pitkin polkuja!

En todellakaan ole niin aamuvirkku, että pinkoisin lenkkipoluilla silloin, kun muu perhe vielä nukkuu ja iltapäivällä on sitten kaikki ruuanlaitot, lasten harrastukset ja muut lapsiperhepuuhat. Niin ja illalla, kun lapset on saatu nukkumaan, ei todellakaan tee mieli lähteä enää lenkkeilemään, vaan Netflix houkuttelee paljon enemmän.

Olen kuitenkin vihdoin keksinyt juuri mulle sopivimman ajan liikkua. Käytän tähän työaikaani! Olen kyllä siitä onnekas, että tällä hetkellä työkuviot mahdollistavat tämän, tiedän, ettei monikaan voi kipaista lenkille kesken työpäivää. Yritän siis parina, kolmena päivänä viikossa aloittaa työpäiväni pitkällä ja reippaalla kävelylenkillä, jolloin mun ei tarvitse nipistää tuota aikaa aamuista tai illoista. Nerokasta!

Elloksella on tosiaan nämä vaatteet tällä hetkellä alessa, mutta paljon muitakin alekampanjoita näytti olevan. Ainakin mattoja ja kodintekstiilejä oli alessa, kannattaa kurkata koko valikoima täältä.

ellos ulkoiluvaatteet

Iskeekö muihinkin keväisin lenkki-innostus?

*Saatu Ellokselta
Sis. mainoslinkkejä

HAUSKAT PUPUSÄMPYLÄT

 

Kaupallinen yhteistyö: Becel ja Suomen Blogimedia

becel original

Kotona työskentelyssä on paljon hyviä puolia, mutta yksi parhaista puolista on se, kun saa olla paikalla silloin, kun pieni koululainen tulee koulupäivän jälkeen kotiin. On mukavaa istahtaa yhdessä keittiöpöydän ääreen, vaihtaa siinä päivän kuulumiset ja syödä samalla yhdessä välipalaa.

Mun mielestä on hirmuisen tärkeää miettiä mitä lapselle tarjoaa välipalaksi. Kulhollisella sokerimuroja tai kipollisella makeaa jugurttia saa varmasti aikaan pienen energiapiikin (ja ehkä levottoman lapsen, jos päivän aikana on naposteltu muitakin makeita herkkuja), mutta mitään kovin hyödyllisiä ravintoaineita niistä ei saa.

Lapsi tarvitsee hyviä hiilareita, että jaksaa touhuta ja liikkua, proteiineja kasvuun ja kehitykseen ja tärkeitä rasvahappoja mm. aivojen toiminnalle.

Luin joskus Tieteen Kuvalehden artikkelin, jossa ruotsalaistutkijat päättelivät, että välttämättömien rasvahappojen puutteen ja oppimis- ja keskittymisvaikeuksien välillä on yhteys. Samassa tutkimuksessa huomattiin myös, että lapsilla, jotka saivat runsaasti omega-3- ja omega-6-rasvahappoja, ääneen lukeminen ja lukunopeus paranivat!*

Tuntuu aika hurjallekin, miten paljon ravinnolla on merkitystä lapsen kasvuun ja kehitykseen! Toki välillä saa herkutellakin, mutta siinä perus arjessa olisi hyvä muistaa syödä terveellisesti. Aika hyvä välipalakombo on esimerkiksi leipä, johon on sipaistu Becel-levitettä (niitä tärkeitä rasvahappoja!) ja päällä on raikkaita ja maukkaita täytteitä, esim. juustosiivu, salaattia ja paprikaa ja voileivän lisäksi sitten vähän marjoja tai jokin hedelmä.

Välillä on kiva tehdä jotain spessumpaa välipalaa, kuten vaikka leipoa tuoreita ja uuninlämpöisiä sämpylöitä! Näiden sämpylöiden juju on hauskassa muodossa, sillä kukapa voisi vastustaa näin suloisia kauraisia hunajapupusämpylöitä. Leivonnassa on käytetty Becel Original juoksevaa, josta saa niitä hyviä rasvahappoja.

becel juokseva

becel

becel original

Kauraiset hunajapupusämpylät

Tarvitset:

  • 3 dl vettä
  • 1 pussi kuivahiivaa
  • 1 tl suolaa
  • 2 rkl juoksevaa hunajaa
  • 0,5 dl Becel Original juokseva
  • 1 dl kaurahiutaleita
  • 6 dl vehnäjauhoja

Näin ne tehdään:

Sekoita kädenlämpöiseen veteen suola, hunaja ja puolet vehnäjauhoista, joihin kuivahiiva on sekoitettu. Lisää Becel juokseva ja sekoita. Lisää nyt loput jauhot, joihin kaurahiutaleet on sekoitettu ja vaivaa taikinaa hetken. Taikina saa jäädä hieman tahmaiseksi, sen ei kuulu irrota käsistä kokonaan.

Anna taikinan kohota lämpöisessä paikassa kaksinkertaiseksi.

Ota taikinasta pieniä paloja ja pyörittele jauhoisissa käsissä taikinasta pitkulaisia ohuita pötkylöitä. Kiepauta pötkylä pari kertaa ympäri, niin saat hauskan pupun muodon. Pyörittele taikinasta pikkuinen töpöhäntä ja paina se sämpylään kiinni. Anna sämpylöiden kohota uuninpellillä ja paista sitten 200 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Pökerry nyt ihanasta tuoreiden sämpylöiden tuoksusta ja herkuttele uuninlämpöisillä hunajapupuilla!

becel original

becel juokseva

Millaisia välipaloja teillä syödään?

*lähde