LAPSEN OIKEUS TURVALLISEEN ARKEEN

lastenhuone sisustus

Näin lapsen oikeuksien päivänä ajattelin kertoa meidän arjesta päivystävänä sijaisperheenä.

Me siis toimitaan päivystävänä sijaisperheenä, eli meille voidaan sijoittaa lapsi kiireellisesti (usein jopa vain tunnin varoitusajalla) suoraan kriisitilanteesta lyhyeksi aikaa. Tuo lyhyt aika tarkoittaa käytännössä melkein mitä vain muutamasta päivästä reiluun vuoteen, riippuen aina lapsen ja hänen perheensä tilanteesta. Lapsi palaa meiltä joko takaisin kotiin tai lapsesta voidaan tehdä huostaanottopäätös (tämä on aina viimeinen vaihtoehto, johon ei päädytä kevein perustein!), jolloin lapsi muuttaa meiltä pitkäaikaiseen sijaisperheeseen. Me emme tee mitään päätöksiä, vaan kaikki päätökset tekee lapsen sosiaalityöntekijä tiimeineen.

Mutta millaista päivystävän sijaisperheen arki sitten on?

Suurimmaksi osaksi aivan tavallista (suur)perhearkea. Meidän omaan ydinperheeseen kuuluu vanhemmat ja kaksi lasta, kun taas päivystysperhetyön myötä meidän lapsiluku on suurimmaksi osaksi aikaa tuplaantunut. Kuuden hengen poppoo on mun näkökulmasta jo suurperhe ja tämä onkin ihan parasta, kun välillä saadaan elää suurperhearkea ja toisinaan sitten ollaan vain omien lasten kanssa.

Ehkä suurin ero tavallisessa arjessa onkin juuri se, että meitä on aika monta. Aamupalapöydässä istuu pari lisäsuuta lusikoimassa aamupuurojaan, eikä me mahduttaisi samaan aikaan autoon, ellei sieltä löytyisi kolmea penkkiriviä. Varastoon on kertynyt lastenvaatteita miljoonassa eri koossa, eikä kaikesta pieneksi jääneestä voi millään luopua, sillä koskaan ei tiedä mitä kokoa tullaan seuraavaksi tarvitsemaan. (Me toimitaan sijaisperheenä pienille, alle kouluikäisille lapsille)

Mutta aivan tavallisista jutuista meidän arki koostuu. Tehdään ihan samoja juttuja, kuin jos oltaisiin vain oman perheen kesken. Meillä leikitään, pelataan, luetaan, kinastellaan, halitaan, lohdutetaan ja tehdään retkiä metsään. Ja jos sijoituksen varrelle osuu juhlia, ovat sijoitetut lapset luonnollisesti myös osana niitä. Me ollaan vietetty joulua yhdessä sijoitetun lapsen kanssa ja oltu suurperheenä kummilapsen ristiäisjuhlassa. Kesällä seilattiin naapurimaahan ja tehtiin viikon mittainen kotimaan road trip eläinpuistoja kierrellen. Onhan kaikki vähän erilaista isommalla porukalla, mutta loppujen lopuksi varmasti aika samanlaista, kuin missä tahansa muussa isossa perheessä.

Pääasiassa eletään kuitenkin aivan tavallista (ja vähän tylsääkin) lapsiperhearkea, mutta tämä onkin usein juuri parasta ”hoitoa” sijoitetuille lapsille. Saada turvallinen kasvuympäristö rutiineineen ja sääntöineen.


”Lapsia ja nuoria, jotka eivät voi elää omassa kodissaan, on vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2018 oli kodin ulkopuolella sijoitettuna 18 544 lasta ja nuorta. Huostaan otettuja heistä oli 10 861 ja kiireellisesti sijoitettuja 4 390 lasta (sama lapsi voi sisältyä sekä kiireellisiin sijoituksiin että huostassa olleiden lukumääriin). Kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista oli 7721 saanut sijaisperheen. ”*


Toki meidän arjessa näkyy myös sijoitettujen lasten erityisyydet ja haasteet. Kiireellisellekin sijoitukselle on aina painavat syyt ja lapset saattavat kantaa mukanaan monenlaista huolta, murhetta ja traumaa.

Arkeen kuuluu myös sijoitettujen lasten tapaamiset biologisten sukulaisten kanssa. Lapsi kun ei koskaan tule meidän elämään yksin tai vain sisarustensa kanssa, vaan mukana tulee aina myös lapsen biologiset vanhemmat, ehkä muitakin sukulaisia ja lapsen sosiaalityöntekijä(t), joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Lapset tapaavat sijoituksen aikana vanhempiaan ja nämä tapaamiset suunnitellaan aina yhdessä lapsen sosiaalityöntekijän ja vanhempien kanssa, mutta niitä voi olla esimerkiksi useasti viikossa tai vaikka parin viikon välein. Näihin vaikuttaa aina moni asia, kuten esimerkiksi se, onko lapsi palaamassa pian kotiin, vai muuttaako hän pitkäaikaiseen perheeseen. Tapaamiset tietenkin rytmittävät myös meidän perheen arkea, sillä kalenteriin merkataan tapaamiset, palaverit, mahdolliset lääkärikäynnit ja muut sijoitetun lapsen asioihin liittyvät menot ja omat menot suunnitellaan sitten näiden ympärille.

Meidän kohdalle on osunut paljon rauhallisia ja kiireettömiä päiviä, jotka ollaan saatu elää omien aikataulujemme mukaan. Näin varmasti useimmiten onkin. Aika tavallista ja kivaa arkea!


”Suomalaisissa perheissä elää lisäksi lähes 55 000 lasta ja nuorta, jotka tarvitsevat lastensuojelun avohuollon tukea ja apua. Yhtenä tärkeänä tukimuotona on tukiperhetoiminta, johon tarvittaisiin runsaasti lisää perheitä. Perhehoitoa tarvitsevat myös jostakin sairaudesta tai vammasta kärsivät lapset ja nuoret sekä sikiöaikaisen päihteiden käytön haitoille altistuneet lapset.”*


Me ollaan toimittu myös tukiperheenä ja se on sijaisperhetoimintaa kevyempi muoto olla mukana tällaisessa toiminnassa! Voisin tästä kirjoitellakin joskus lisää, mutta nopeasti kerrottuna kyseessä on siis toiminta, jossa lapsi asuu normaalisti kotonaan, mutta vierailee tukiperheessä esimerkiksi yhden viikonlopun kuukausittain.

*Lähde: Perhehoitoliitto

LUE MYÖS:

Meistäkö lastensuojelun kriisiperhe?
Päivystävä sijaisperhe – mitä päivystäminen tarkoittaa?
Päivystävä sijaisperhe – miten lapset ovat suhtautuneet?

JOULUMEKKO – CHECK!

Kaupallinen yhteistyö: Ellos

Olen joskus vannonut, että en enää ikinä koskaan milloinkaan osta yhtään akryylivaatetta. Että panostan vain laadukkaisiin materiaaleihin, jolloin vaate on mukava päällä ja kestää käyttöä. Aika hyvin olen kyllä tässä päätöksessä pysynytkin, mutta tällä kertaa tein pienen poikkeuksen tähän omaan sääntööni. En nimittäin voinut vastustaa tätä ihanaa joulumekkoa*! 100% rakkautta (ja akryylia)!

Arvostan vaatteissa laadukkaita ja kestäviä materiaaleja, sillä mikään ei ole kurjempaa kuin se, kun lempparivaate nyppyyntyy ja lörpsähtää rumaksi muutaman käyttökerran jälkeen. Nyt ajattelin, että tällaista jouluvaatetta tulee kuitenkin käytettyä sen verran vähemmän, että se (toivottavasti!) kesää hyvänä, vaikka onkin pahamaineista akryylia. Toisaalta luonnonmateriaalit maksavat luonnollisesti paljon enemmän, enkä ehkä raaskisi sijoittaa joulumekkoon kovinkaan suurta summaa rahaa.

Mekko on juuri täydellinen tähän joulunalusaikaan, ja tämä mekko päällä haarukoin sitten jouluaattona joululaatikot napaani ja avaan joulupaketit. Joulun jälkeen mekon voi pakata laatikkoon odottamaan sitten seuraavaa joulua!

Nämä Onlyn vaatteet on mun mielestä aika naftia mitoitukseltaan, ja tilasin siksi tämän mekon kokoa isompana, mitä normaalisti käytän, ja koko osui kyllä ihan nappiin.

Elloksella on taas kivoja kamppiksia, esim. Elloksen oman valikoiman naisten, lasten ja miesten tuotteista saa -25% alen koodilla: 405729, kurkkaa valikoima täältä. Myös kodintuotteita on paljon hyvässä alessa, kannattaa kurkata sisustusjutut täältä!

Neulemekkoja oli muuten Elloksella tosi kiva valikoima, kurkkaa kaikki täältä!

tyyliblogi 40+

muotiblogi 40+

lifestyleblogi 40+

Tällä kertaa puin mekon tavallisten mustien sukkahousujen kanssa, mutta ajattelin käydä ostamassa jotkut kivat neulesukkikset mekon kaveriksi. Nämä nilkkurit* tilasin nyt samalla kertaa, ja nämä onkin olleet juuri parhaat näille keleille, kun on tällainen syksyn ja talven välimaasto (aka. välikausi, näin perhekielellä). Kengät ovat kyllä sen verran lämpöiset, että niillä varmasti tarkenee myös talvella, ainakin pikku pakkasilla.

Mun joulunodotuslistalta voin nyt ruksia jouluvaatekohdan ja eilen sain laittaa ruksin myös kohtaan ”joulun ekat piparit”. Tästä se nyt alkaa, ihana joulun odotus!

perheblogi

Mukavaa viikkoa!

*Saatu Ellokselta
Sis. mainoslinkkejä

HELPOT JA NOPEAT LAKUTAATELIT

lakritsitaateli

Koukutun aivan älyttömän nopeasti cokikseen ja suklaaseen. Kun huomasin, että juodaan limua ja syödään suklaapatukoita (taas) JOKA ilta (ja tuo näkyi jo mun painossakin, kraah), päätin lopettaa kaikenlaisten sokeriherkkujen syönnin. Tiedän, kuulostaa ihan kamalan tylsälle ja ankealle, mutta näköjään mä joko syön sokeria jatkuvasti, tai sitten en ollenkaan. En vain osaa sellaista sokerin kohtuukäyttöä.

Koska olen ehdollistanut itseni siihen, että iltoihin kuuluu aina jotain pientä herkkua, olen sitten cokiksen sijaan lipitellyt iltaisin smoothieta. Juu, mäkin olen yleensä tirskahdellut, kun olen kuullut jonkun herkuttelevan palalla banaania. Mutta tuo smoothie on mulla toiminut, enkä ole ihan kamalasti kaivannut sitä joka iltaista cokislasillista tai suklaapatukkaa (ihan vähän vain). Yhtenä iltana mulle kuitenkin iski kamala makeanhimo ja sitten muistin pitkästä aikaa taatelit!

Taatelit on aivan älyttömän makeita, ja niillä kyllä saa korvattua pahemmankin luokan makeanhimon. En silti välitä taateleista pelkästään sellaisenaan, vaan olen tuunannut yleensä taatelini maapähkinävoilla (tällä kombolla voi huijata itseään ja uskotella syövänsä snickersiä) tai ostanut valmiiksi suklaalla tai lakritsilla maustettuja taateleita. Varsinkin nuo lakutaatelit ovat aivan älyttömän ihania!

Muistin lukeneeni joskus, että lakutaateleita voi tehdä myös itse pyörittelemällä taateleita lakritsijauheessa ja päätin testata tätä. Ekaa kertaa ikinä en ostanutkaan valmiiksi pussitettuja kuivattuja ja maustettuja taateleita, vaan ostin paketin tuoreita taateleita ja Urtekramin raakalakritsijauhetta. Ja apua miten hyviä näistä tuli! Tuoreet taatelit ovat luonnollisesti paljon pehmoisempia ja mehukkaampia, kuin kuivatut ja tuo Urtekramin lakritsijauhe aivan mielettömän hyvää!

Jos siis etsit jotain karkkihyllyn sokeriherkkua terveellisempää makeaa naposteltavaa, niin testaa näitä!

LAKUTAATELIT

Tarvitset vain:

  • Tuoreita taateleita
  • Urtekram lakritsijauhetta

Ja näin helppo ne on tehdä:

Tee taateliin viilto ja poista kivi, leikkaa taateli puolikkaaksi (ainakin mun mielestä kokonainen taateli on turhan iso suupala) ja pyörittele lakujauheessa. Ta-daa, valmista tuli!

Sitten vain herkuttelemaan!

lakutaateli

Kivaa viikonloppua!