Puoli vuotta sitten alkoi hoidot mun kolmoisnegatiiviseen rintasyöpään. Ja aika paljon on näihin kuukausiin mahtunut! Muistan, kun joskus hoitojen alussa mietin, että joskus keväällä nää kaikki hoidot on ohi ja ehkä mulla kasvaa jo vähän hiuksiakin. Ja NYT on se kevät! Hoidot on loppusuoralla ja päässä on tällä hetkellä pehmoinen puolen sentin mittainen siili.
Tähän matkan varrelle on mahtunut niin joka viikkoisia sytostaattihoitoja kuin monenlaisia vastoinkäymisiäkin. On ollut rintasyöpäleikkaus, joka tehtiin suunniteltua aikaisemmin, kun keho ei oikein kestänytkään niitä kaikkia sytostaatteja, jotka alunperin oli suunniteltu annettavaksi. On lähtenyt hiukset, painoa (joka on tullut myös takaisin) ja vielä sytostaattihoitojen päätyttyä myös kulmakarvat ja ripsetkin. On myös ollut valtavan hyviä ja ihania uutisia, kun kuulin, että koko kasvain oli hävinnyt sytostaattihoitojen aikana aivan kokonaan ja leikkauksessa jäi poistettavaksi vain se kohta, jossa kasvain oli ollut!
Nyt on menossa hoitojen viimeinen osuus, eli sädehoito. Tää onkin hoidoista helpoin, sillä itse hoidossa kestää vain muutama minuutti kerrallaan, eikä sädehoidosta tule samanlaisia oireita kuin vaikka sytostaateista, eli ei esimerkiksi pahoinvointia, ruokahaluttomuutta tai hiustenlähtöä. Huh!
Uskon, että tää sädehoitojakso menee aivan hujauksessa ja kohta onkin jo vappu ja syöpähoidot kokonaan ohi!
Ollaan toimittu vuosia päivystävänä sijaisperheenä ja odotan kyllä jo kovasti, että voidaan palata tähän työhön ja saadaan samalla se meille tuttu oma arki takaisin. Mutta silti vielä ei ole kiire.
Vaikka mun vointi on tälläkin hetkellä jo tosi hyvä, on sädehoidossa käynti tosi sitovaa, sillä hoidossa käydään joka arkipäivä. Siksi onkin ihanaa saada hoidot loppuun ennen kesää, niin saadaan lasten kesäloman alettua mennä ja kulkea ilman aikatauluja ja viettää superkiva kesä! Syksyllä sitten paluu arkeen. Sitä ennen kuitenkin kesäisiä pyöräretkiä jäätelökioskille, myöhään valvottuja kesäiltoja, lettukestejä tuoreiden mansikoiden kanssa, road trip jonnekin meille kaikille aivan uuteen paikkaan ja kesän (ja elämän!) juhlimista piknikin merkeissä. Kuulostaa aika ihanalle suunnitelmalle!

Ps. Ehkä vain muutama viikko, niin voin luopua peruukista! Miten ihanaa, ettei peruukkia tarvitse käyttää enää kesähelteillä, vaan lämpöinen kesätuuli saa sekoittaa ehkä noin pari senttiseksi silloin kasvaneet hiukseni, hah!